”Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?” – Minna Canth, Kirjeitä Kuopiosta (Keski-Suomi, 19.12.1885).
Vuosittain 19.3. vietettävä Minna Canthin päivä on myös tasa-arvon päivä. Sen jälkeen, kun Canth syntyi Tampereella 1844 Suomen suuriruhtinaskuntaan, on tapahtunut paljon – myös tasa-arvon rintamalla. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää suhteellisen hyvin, mitä tulee sukupuolten tasa-arvoon. Valmista ei kuitenkaan ole meilläkään tai vieläkään, vaan parannettavaa riittää edelleen 177 vuotta myöhemmin myös itsenäisessä Suomessa.
Eräs merkittävä epäsuhta liittyy perhevapaisiin, joiden jakautumisen suhteen Suomi ei ole mikään tasa-arvon mallimaa. Kelan mukaan vuonna 2019 vanhempainpäivärahapäivistä lähes 90 prosenttia korvattiin äideille, kun isien osuus jäi vain reiluun kymmeneen prosenttiin. Kotihoidon tuen saajista 7,5 prosenttia oli miehiä. Vanhempainrahaa voi käyttää kumpikin vanhemmista, mutta isien käyttämä osuus jää ainoastaan pariin prosenttiin. Viidesosa isistä ei pidä lainkaan perhevapaata.
Tilanteet perheissä vaihtelevat yksilökohtaisesti, ja päätös perhevapaiden käyttämisestä on luonnollisesti jokaisen perheen oma vapaus. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille, eikä kaikkia pidä pakottaa yhteen muottiin. Tasa-arvonäkökulmasta perhevapaiden epätasaiseen jakautumiseen liittyy kuitenkin monia haasteita.
Pitkälle sukupuolittuneen perhevapaiden käytön takia perhevapaat johtavat varsinkin naisille katkoihin uralla, ja näillä tauoilla puolestaan on tutkitusti vaikutuksia niin naisten ura- ja palkkakehitykseen kuin integroitumiseen työelämään ja lopulta myös eläkkeeseen (Tilastokeskus, Kela). Kelan mukaan naisten työeläke on keskimäärin vain kaksi kolmasosaa (66 %) miesten eläkkeestä.
Vanhemmuus voi aiheuttaa monenlaisia epävarmuuksia työnhaussa ja perhevapaalta työhön siirtymisessä. Siksi myös työnantajilla on iso rooli siinä, miten perheen perustamiseen ja uralla etenemiseen suhtaudutaan töissä, ettei epävarmuuksia pääse syntymään, ja ylipäätään vastuu kannustaa kaikkia työntekijöitä perhevapaiden pitämiseen.
Vaikka pitkät perhevapaat ovat monelle oma valinta, voi taustalla vaikuttaa myös tekijöitä, jotka venyttävät perhevapaita henkilön omasta tahdosta riippumatta. Tauko työelämästä saattaa aiheuttaa epävarmuuksia kaikille, niin myös perhevapaalaisille. Huoli oman osaamisen riittävyydestä ja ajantasaisuudesta, vaikeudet sanallistaa oma tietotaito ansioluetteloon, epätietoisuus lastenhoitojärjestelyistä tai epäilys vuorotyön ja lapsiperhearjen yhteensovittamisen mahdottomuudesta saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä vuorilta. Näiden vuorten huiputtamiseksi on onneksi olemassa apua tarjolla.
Valtakunnallisessa Perhevapaalta työelämään -hankkeessa pyritään edistämään kulttuurimuutosta kohti perheystävällisempää työelämää ja luomaan käytänteitä sujuvampiin siirtymiin perhe- ja työelämän välillä sekä niiden yhteensovittamiseksi. Perhevapaalaisille suunnatuissa valmennuksissa on tarkoituksena muun muassa tarjota tukea työnhakuun, urasuunnitteluun ja työelämään yleisesti liittyvissä kysymyksissä, antaa tietoa mahdollisista koulutus- ja yrittäjyysvaihtoehdoista sekä vahvistaa perhevapaalaisten hyvinvointia ja voimavaroja. Valmennukset on tarkoitettu pitkällä perhevapaalla oleville työikäisille vanhemmille, ja niiden on tarkoitus käynnistyä kesän tai alkusyksyn aikana. Palvelusta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin, ja hanke kannattaakin ottaa seurantaan kanavillamme LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa.
Me Perhevapaalta työelämään -hankkeessa teemme töitä sen eteen, että jokaisella on mahdollisuus sujuvaan perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen, ja ettei perhevapaalta työelämään siirtyminen muodostu kenellekään kylään kutsumattomaksi möröksi sängyn alle.
Hyvää Minna Canthin, tasa-arvon päivää 2021!
Tomi Majuri (tomi.majuri@ely-keskus.fi, 0295021046)
Kirjoittaja työskentelee projektisuunnittelijana Perhevapaalta työelämään -hankkeessa.
Kuva: Hessu Heikurinen
Comments